Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 12. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalla alkaa tapahtua. Hahkialan kartanonherra vangitaan ja viedään köytettynä Hämeenlinnaan kuulusteluihin.

Vuonna 1865 syntynyt Axel Fredrik Charpentier on juristi ja Hahkialan kartanon isäntä. Hän väittelee tohtoriksi 33-vuotiaana, väitöskirja käsittelee syytinkiä eli maatalouden perinteistä eläkemuotoa, jossa luopuva sukupolvi pidättää elinaikaisen oikeuden elatukseen tilalla.

Hänestä tulee Hahkialan isäntä vuonna 1914 isänsä, senaattori Gustaf Robert Alfred Charpentierin kuoltua. Hovinkartanoon on valmistunut komea August Janssonin rakennuttama jugendlinna samana vuonna. Axel haluaa pistää paremmaksi. Hän tilaa piirustukset arkkitehti Karl Lindahlilta ja muunneltua ruotsalaista barokkityyliä edustavan päärakennuksen rakennustyöt alkavat vuonna 1915.

Karl Lindahl on piirtänyt Hahkialaan jo aiemmin muutamia rakennuksia sekä suunnitellut vuonna 1908 Charpentierille Helsinkiin Puistokatu 5:n tontille osaketalon.
Lindahl on sattumoisin suunnitellut myös Helsingin työväentalon, Paasitornin Hakaniemen Siltasaareen. Samaisen työnväentalon torniin syttyy vallankumouksen alkamisen merkkinä punainen lyhty 26.1.1918.
Arkkitehti Karl Lindahlin muistoksi nimetty tuoli Paasitornissa, jossa on nykyisin mm. Scandic Paasi -hotelli.


Vuonna 1917 Hahkialan päärakennuksen valmistumista viivästyttää kivimiesten sitkeä lakko, joka kestää lähes 3 kuukautta. Axel Charpentier ei suostu työmiesten vaatimuksiin 8-tuntisesta työpäivästä. 

Työmies 19.7.1917
Samaan syssyyn alkaa 17.7.1917 Hauholla maataloustyöväen lakko. Lakkoilu saa riittää ja Axel Charpentier taipuu ja allekirjoittaa myös maatalouslakkoa ajaneiden vaatimukset. Lakkovahdit kehuvat Hauhon isännille Hahkialaa tämän johdosta. "Siellä ymmärretään ajan vaatimus", he kiittelevät.

Kartanon päärakennus valmistuu 1917 ja samoin hieno barokkityylinen puutarha-arkkitehti Paul Olssonin suunnittelema puutarha.

Liekö tästä kivityömiesten lakon aikaisista tapahtumista jäänyt jotain jollekin hampaan koloon, kun Hahkialan kartanonherra Axel Charpentier vangitaan helmikuussa 1918 ja viedään punaisten esikuntaan Hämeenlinnaan. Asiasta uutisoi lyhyesti Itä-Savo 12. helmikuuta.


Itä-Savo 12.2.1918

Charpentier kuitenkin selviää tästä. Sadan vuoden takaista tiedonvälityksen nopeutta kuvaa se, että muutamat valkoisella puolelle ilmestyvät porvarilliset lehdet kertovat 12. helmikuuta Charpentierin vangitsemisesta. Punaisen Suomen pää-äänenkannattaja Suomen Kansanvaltuuskunnan Tiedonantoja tietää kertoa jo 11. helmikuuta, että Charpentier on vapautettu, koska ei ole havaittu vaaralliseksi vapaudessaan.

Suomen Kansanvaltuuskunnan Tiedonantoja 11.2.1918 
Kapinan jälkeen Axel Charpentier on hetken korkeimman oikeuden jäsen kunnes hänestä tulee ensimmäinen Suomen oikeuskansleri vuosiksi 1918-1927.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys. Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin. Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon. Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidä

Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Hauhon kunnantalo. Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila. Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918. Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos. Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jä

Kapinanaikaan Hauholla, 4. huhtikuuta 1918

Huhtikuun 4. päivänä Tampereella käydään ankaraa kaupunkisotaa, Hauholla tehdään lisää murhatöitä. Hämeenlinnan Suomen pankin konttorinjohtaja Bertel Sundgren ja kamreeri Henrik Gummerus ovat paenneet Hämeenlinnasta jo helmikuun alkupuolella Hauholle. Miehet piileskelevät Hahkialan kartanossa taloudenhoitaja Ingrid Granbergin huomassa. He pakenevat kaupungista estääkseen punaisia pääsemästä käsiksi Suomen Pankin varoihin, 3 miljoonaa markkaa, ja siitä syystä he ottavat pankin avaimet mukaansa. Heidät ilmiannetaan pääsiäisen tienoilla ja pidätetään 1. huhtikuuta ja viedään Hauhon kirkolle punaisten esikuntaan. Sieltä heitä lähdetään 4. huhtikuuta viemään kuulusteltavaksi talvitietä myöden Hämeenlinnaan. Talvitien alkuosa kulkee kirkolta Hauhonselän ja siihen pistävien Työsaaren ja Kuusalon kannaksen poikki. Kauas eivät saattajat jaksa vankejaan Sundgrenia ja Gummerusta kuljettaa, jo Kuusalon kannaksella miehet komennetaan reestä ja ammutaan. Murhan takana ovat hauholaiset puna