Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 14. huhtikuuta 1918

Pohjois-Hämeen pataljoonan komentaja majuri Hans Kalm kokee huhtikuun 14. päivänä esimiehensä suuremmaksi viholliseksi kuin Kurhilan nuorisoseuranmäelle linnoittautuneet punaiset. Juuri kun hän on laatinut suunnitelman hyökkäyksen aloittamisesta Vääksyyn, saapuu Padasjoen pappilassa olevaan esikuntaan käsky: ”Majoren beordras att snarast inställa Eder i armékvarteret Elisenvaara. Toll”

Suomennettuna: Majuri määrätään heti saapumaan armeijakunnan esikuntaan Elisenvaaraan. Allekirjoituksena Toll.

”Mikä se tuollainen tollikka on”, tuumii Kalm. Hän ei ole koskaan kuullutkaan sen nimisestä esimiehestä. Toll on itäisen armeijan johtajan kenraalimajuri Ernst Löfströmin peitenimi. Hän kokoaa joukkoja kaikkialta Viipuriin tehtävää hyökkäystä varten, Mannerheimin yleisohjeissa nimenomaan mainitaan Kalmin joukkojen siirto Karjalan rintamalle.

Kalm perustelee omaa hyökkäystään sillä, että punaiset suunnittelevat hyökkäystä Padasjoelle Evon ja Kurhilan suunnasta. Hän näkee mahdollisuuden sulkea Vääksyn kannas nyt, kun järvien jäät ovat sulaneet niin heikoiksi, ettei niitä pitkin pääse enää kulkemaan.



Kurhilasta löytyy taistelemasta myös T.E. Kalliokoski. Hän on koettanut useaan otteeseen perustaa Asikkalaan suojeluskuntaa vuonna 1917. Kalliokoski päätyy aikanaan Hauholle vävyksi ja sitä kautta isännäksi Bobackaan, kun hän nai vuonna 1923 Edvard Rekolan tyttären Hiljan. Kalliokoskesta tulee Hauholle aktiivinen suojeluskuntaupseeri, joka toimii myös paikallispäällikkönä.

Huhtikuun puolivälissä Asikkalassa taistelee toistakymmentä Hauhon lahtaria. Muun muassa Janne Pietilä ryhmänjohtajana, Charpentier joukkuepäällikkönä ja Väinö Mässi kuularuiskupäällikkönä. Kuhmoisten piruja.

Kurhilan voitokkaan taistelun jälkeen punaiset pakenevat Vääksyyn. Pian valkoisten etujoukko, Pietilä kärjessä, saapuu tiedusteluretkelle Vääksyyn huomatakseen, että punaiset ovat paenneet sieltäkin. Kalmin joukot saapuvat rauhassa kylään.

Kalm pyytää 14. huhtikuuta eversti Bergströmiltä apua sivustalleen Auttoisiin tukemaan hyökkäystä Evolle. Bergström lähettää majuri Colliander pataljoonan kaksi komppaniaa Auttoisille. Lehdesmäkeen jää vain Kamisin ensimmäinen komppania.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 8. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.

On Lainan päivä. Toinen hauholaisen Wuolijoen rusthollin pojista, Sulo Wuolijoki valmistelee toimistollaan ilmoitusta lehteen. Lainoja Sulollakin on ja on ollut. Iloisia aikoja Helsingissä Eino Leinon ja kumppaneiden kanssa. Kämpissä, Kappelissa, Catanissa. Kukkian kesä oli upea. Ahosaaressa paossa pahaa maailmaa. Mutta pian Kukkian kesän jälkeen jotain näkymätöntä tuli Leinon ja hänen väliinsä.

Sulo tuli tunnetuksi erityisen aktiivisena Laukon kartanon torpparien puolustajana heidän häätökiistassaan vuonna 1907. Samana vuonna hänet valittiin ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan. Sosialidemokraattien listoilta Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Wäinö valittiin samoissa vaaleissa kansanedustajaksi Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Sosialidemokraatit nousivat kaikkien yllätykseksi eduskunnan suurimmaksi ryhmäksi 80 kansanedustajalla.

Vuonna 1914 Sulo Wuolijoki vetäytyy aktiivipolitiikasta ja toimii sittemmin asianajajana, sanomalehtimi…

Kapinanaikaan Hauholla, 2. huhtikuuta 1918

Huhtikuun toinen päivä käydään Sotjalassa kiivas taistelu.

Collianderin pataljoonan II komppanian ensimmäinen joukkue lähetetään Sotjalaan. Tiepartiot lähetetään Hovinkartanosta Tuuloksen ja Kokkilan suuntaan. Puolenpäivän jälkeen alkaa Lehdesmäkeen kuulua Pyhäjärven toiselta puolelta taajaa ammuntaa. Punaiset yllättävät laihialaiset Sotjalassa. Punaisia on arviolta 200, valkoisia 30-40. Punaiset ajavat valkoisia takaa, jotka pyrkivät Pyhäjärven yli takaisin Lehdenmäkeen. Muutamia valkoisia kaatuu järven jäälle.

Taistelun ollessa kuumimmillaan tiirailee majuri Colliander kiikareillaan taistelua ja päättelee sen olevan pienen etuvartiokahakan.

Joitakin päiviä ennen oli pataljoonaan tullut majurin vävy, taiteilija Lennart Segerstråle komppanianpäälliköksi. Hänestä tilanne näyttää vakavalta, minkä vuoksi hän pyytää appiukoltaan, että hän saisi ottaa vapaaehtoisia ja mennä sivusta häiritsemään punaisten tekemää saartoyritystä.

Hän onnistui 20 vapaaehtoisen sotilaan kanssa pelastaa So…

Kapinanaikaan Hauholla, 12. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalla alkaa tapahtua. Hahkialan kartanonherra vangitaan ja viedään köytettynä Hämeenlinnaan kuulusteluihin.

Vuonna 1865 syntynyt Axel Fredrik Charpentier on juristi ja Hahkialan kartanon isäntä. Hän väittelee tohtoriksi 33-vuotiaana, väitöskirja käsittelee syytinkiä eli maatalouden perinteistä eläkemuotoa, jossa luopuva sukupolvi pidättää elinaikaisen oikeuden elatukseen tilalla.

Hänestä tulee Hahkialan isäntä vuonna 1914 isänsä, senaattori Gustaf Robert Alfred Charpentierin kuoltua. Hovinkartanoon on valmistunut komea August Janssonin rakennuttama jugendlinna samana vuonna. Axel haluaa pistää paremmaksi. Hän tilaa piirustukset arkkitehti Karl Lindahlilta ja muunneltua ruotsalaista barokkityyliä edustavan päärakennuksen rakennustyöt alkavat vuonna 1915.

Karl Lindahl on piirtänyt Hahkialaan jo aiemmin muutamia rakennuksia sekä suunnitellut vuonna 1908 Charpentierille Helsinkiin Puistokatu 5:n tontille osaketalon.
Lindahl on sattumoisin suunnitellut myös Helsingin työväental…