Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 15. huhtikuuta 1918

Valkoisen armeijan pataljoonissa toimii myös kenttäpastoreita. Huhtikuun puolivälissä Hauholle Renvaldin pataljoonaan saapuu yksi.

Hailuodosssa pappina toimiva Rikhard Hjelt on saanut tuomikapitulilta luvan liittyä sielunhoitajaksi taistelevaan armeijaan. Hän saa ylipäällikkö Mannerheimilta määräyksen liittyä Etelä-Pohjanmaan I reservipataljoonaan, joka on Hauholla.

Huhtikuun puolivälissä Hjelt on Tampereella ja saa tarvittavat paperit matkaansa. Hän lähtee kenttäpostia mukanaan suuntaamaan kohti Pälkänettä, jonne saapuu 15. huhtikuuta. Hän yöpyy Pälkäneen kirkkoherran, rovasti Varmavuoren kodissa ja jatkaa seuraavana päivänä Laitikkalaan.

Sieltä hänet neuvotaan Lautsian kartanoon, jossa pataljoonan esikunta sijaitsee. Hjeltin lähestyessä kartanoa, alkaa ammunta. Ilmoilanselän vastarannalta punaiset ampuvat kohti Lautsiaa. Tykinammuksia lentää läheiseen koivikkoon ja pellolle pehmoiseen savimultaan, kura vain räiskyy.

Punaiset toivottavat näin papin tervetulleeksi Hauholle. Lämpimämmän vastaanoton hän saa everstiluutnantti Renvaldilta ja luutnantti Hultkrantzilta päästyään kartanon päärakennuksessa sijaitsevaan esikuntaan.

Lautsian päärakennus.
Kuva kirjasta Suomen vapaussota vuonna 1918.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 8. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.

On Lainan päivä. Toinen hauholaisen Wuolijoen rusthollin pojista, Sulo Wuolijoki valmistelee toimistollaan ilmoitusta lehteen. Lainoja Sulollakin on ja on ollut. Iloisia aikoja Helsingissä Eino Leinon ja kumppaneiden kanssa. Kämpissä, Kappelissa, Catanissa. Kukkian kesä oli upea. Ahosaaressa paossa pahaa maailmaa. Mutta pian Kukkian kesän jälkeen jotain näkymätöntä tuli Leinon ja hänen väliinsä.

Sulo tuli tunnetuksi erityisen aktiivisena Laukon kartanon torpparien puolustajana heidän häätökiistassaan vuonna 1907. Samana vuonna hänet valittiin ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan. Sosialidemokraattien listoilta Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Wäinö valittiin samoissa vaaleissa kansanedustajaksi Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Sosialidemokraatit nousivat kaikkien yllätykseksi eduskunnan suurimmaksi ryhmäksi 80 kansanedustajalla.

Vuonna 1914 Sulo Wuolijoki vetäytyy aktiivipolitiikasta ja toimii sittemmin asianajajana, sanomalehtimi…

Kapinanaikaan Hauholla, 2. huhtikuuta 1918

Huhtikuun toinen päivä käydään Sotjalassa kiivas taistelu.

Collianderin pataljoonan II komppanian ensimmäinen joukkue lähetetään Sotjalaan. Tiepartiot lähetetään Hovinkartanosta Tuuloksen ja Kokkilan suuntaan. Puolenpäivän jälkeen alkaa Lehdesmäkeen kuulua Pyhäjärven toiselta puolelta taajaa ammuntaa. Punaiset yllättävät laihialaiset Sotjalassa. Punaisia on arviolta 200, valkoisia 30-40. Punaiset ajavat valkoisia takaa, jotka pyrkivät Pyhäjärven yli takaisin Lehdenmäkeen. Muutamia valkoisia kaatuu järven jäälle.

Taistelun ollessa kuumimmillaan tiirailee majuri Colliander kiikareillaan taistelua ja päättelee sen olevan pienen etuvartiokahakan.

Joitakin päiviä ennen oli pataljoonaan tullut majurin vävy, taiteilija Lennart Segerstråle komppanianpäälliköksi. Hänestä tilanne näyttää vakavalta, minkä vuoksi hän pyytää appiukoltaan, että hän saisi ottaa vapaaehtoisia ja mennä sivusta häiritsemään punaisten tekemää saartoyritystä.

Hän onnistui 20 vapaaehtoisen sotilaan kanssa pelastaa So…

Kapinanaikaan Hauholla, 12. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalla alkaa tapahtua. Hahkialan kartanonherra vangitaan ja viedään köytettynä Hämeenlinnaan kuulusteluihin.

Vuonna 1865 syntynyt Axel Fredrik Charpentier on juristi ja Hahkialan kartanon isäntä. Hän väittelee tohtoriksi 33-vuotiaana, väitöskirja käsittelee syytinkiä eli maatalouden perinteistä eläkemuotoa, jossa luopuva sukupolvi pidättää elinaikaisen oikeuden elatukseen tilalla.

Hänestä tulee Hahkialan isäntä vuonna 1914 isänsä, senaattori Gustaf Robert Alfred Charpentierin kuoltua. Hovinkartanoon on valmistunut komea August Janssonin rakennuttama jugendlinna samana vuonna. Axel haluaa pistää paremmaksi. Hän tilaa piirustukset arkkitehti Karl Lindahlilta ja muunneltua ruotsalaista barokkityyliä edustavan päärakennuksen rakennustyöt alkavat vuonna 1915.

Karl Lindahl on piirtänyt Hahkialaan jo aiemmin muutamia rakennuksia sekä suunnitellut vuonna 1908 Charpentierille Helsinkiin Puistokatu 5:n tontille osaketalon.
Lindahl on sattumoisin suunnitellut myös Helsingin työväental…