Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 26. huhtikuuta 1918

Kauaa ei Laitikkalan taistelun voittoa ehditä juhlia. Hämeenlinnan seudulla olevat punaiset saavat kuulla huolestuttavia tietoja huhtikuun 26. päivänä. Valkeakoski on vallattu, sieltä ja Lempäälästä pakenevia punaisia matkustaa usealla laivalla ja proomuilla Vanajavettä pitkin ja myös maanteitse kohti Hämeenlinnaa.

Mutta asiat eivät ole Hämeenlinnassa sen paremmin, saksalaiset ovat kaupungin laidalla ja ampuvat tykeillään Hattelmalan harjulta kaupunkiin. Itämeren-divisioonan joukot onnistuvat valtaamaan Hämeenlinnan kenraalimajuri Wolfin johdolla hieman ennen kello viittä iltapäivällä. Raatihuoneen katolle kohoaa valkoinen lippu.


Saksalaisten tykkituli aiheuttaa tuhoja
rautatieaseman liepeillä, Hätilässä ja Idänpäässä.

Idänpään aukeilla katkeaa punaisen pakolaiskolonnan pakotie kohti Tuulosta ja sieltä Lahteen. On koetettava pohjoisempaa, Alvettulan kautta Hauholle ja sieltä kohti itää. Samoin Mierolan salmeen vesitse saapuneet joukot suuntavat kohti Alvettulaa. Joukossa on myös Valkeakosken naiskomppania, 36 tyttöä.

Alvettulaan ja Hyömäkeen asettuu illan ja yön aikana noin 4 000 aseistettua punakaartilaista. Heillä on useampi tykki ja toistakymmentä kuularuiskua apunaan. Lisäksi mukana on siviilejä ja kuormasto, jossa kulkee mukana omaisuutta, omaa tai toisten, uuden elämän alkupääomaksi Venäjälle.

Alvettulassa punaisten tukkona on siltaa vartioiva Renvaldin pataljoonan vajaa komppania, noin 60 miestä. Vuolteen sillalla on kuuden valkokaartilaisen vartio.

Valkoisilla on Alvettulassa pari kuularuiskua, joilla he Pähkinämäestä ja Omettamäestä käsin pystyvät luotisuihkuin pitämään sillan ylipääsemättömänä. Punaiset aloittavat hyökkäysvalmistelut. Tykit ajetaan asemiin Hyömäkeen ja Alvettulaan. Yöllä alkavat tykit ulvoa kuin jättiläiskoirat kuutamolla.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys.

Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin.

Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon.

Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidän …

Kapinanaikaan Hauholla, 2. huhtikuuta 1918

Huhtikuun toinen päivä käydään Sotjalassa kiivas taistelu.

Collianderin pataljoonan II komppanian ensimmäinen joukkue lähetetään Sotjalaan. Tiepartiot lähetetään Hovinkartanosta Tuuloksen ja Kokkilan suuntaan. Puolenpäivän jälkeen alkaa Lehdesmäkeen kuulua Pyhäjärven toiselta puolelta taajaa ammuntaa. Punaiset yllättävät laihialaiset Sotjalassa. Punaisia on arviolta 200, valkoisia 30-40. Punaiset ajavat valkoisia takaa, jotka pyrkivät Pyhäjärven yli takaisin Lehdenmäkeen. Muutamia valkoisia kaatuu järven jäälle.

Taistelun ollessa kuumimmillaan tiirailee majuri Colliander kiikareillaan taistelua ja päättelee sen olevan pienen etuvartiokahakan.

Joitakin päiviä ennen oli pataljoonaan tullut majurin vävy, taiteilija Lennart Segerstråle komppanianpäälliköksi. Hänestä tilanne näyttää vakavalta, minkä vuoksi hän pyytää appiukoltaan, että hän saisi ottaa vapaaehtoisia ja mennä sivusta häiritsemään punaisten tekemää saartoyritystä.

Hän onnistui 20 vapaaehtoisen sotilaan kanssa pelastaa So…

Kapinanaikaan Hauholla, 8. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.

On Lainan päivä. Toinen hauholaisen Wuolijoen rusthollin pojista, Sulo Wuolijoki valmistelee toimistollaan ilmoitusta lehteen. Lainoja Sulollakin on ja on ollut. Iloisia aikoja Helsingissä Eino Leinon ja kumppaneiden kanssa. Kämpissä, Kappelissa, Catanissa. Kukkian kesä oli upea. Ahosaaressa paossa pahaa maailmaa. Mutta pian Kukkian kesän jälkeen jotain näkymätöntä tuli Leinon ja hänen väliinsä.

Sulo tuli tunnetuksi erityisen aktiivisena Laukon kartanon torpparien puolustajana heidän häätökiistassaan vuonna 1907. Samana vuonna hänet valittiin ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan. Sosialidemokraattien listoilta Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Wäinö valittiin samoissa vaaleissa kansanedustajaksi Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Sosialidemokraatit nousivat kaikkien yllätykseksi eduskunnan suurimmaksi ryhmäksi 80 kansanedustajalla.

Vuonna 1914 Sulo Wuolijoki vetäytyy aktiivipolitiikasta ja toimii sittemmin asianajajana, sanomalehtimi…