Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 27. huhtikuuta 1918

Tunnelma tiivistyy. Hauhon rintamalla sattuu ja tapahtuu.

Lauantai-aamuna kello 4.30 punaiset aloittavat tykkitulen valkoisten asemiin Alvettulassa. Neljän tunnin tykkikeskityksen jälkeen puoli yhdeksältä alkaen jalkaväki hyökkää sillalle ja osa pääsee sen yli rantapenkereen ja rakennusten suojaan. Lahtareiden kaksi kuularuiskua menee epäkuntoon. Kiväärituli niittää satoa sillan yli hyökkäävien punaisten joukossa.

Bobackasta nousee sankka savu, päärakennus on syttynyt punaisten kranaatista tuleen. Renvaldin pataljoonan esikunnasta lähetetään lisää miehiä, noin 60 sotilasta ja kaksi kuularuiskua. Lisävoimien avulla punaiset saadaan pakoitetuksi takaisin Alvettulanjoen toiselle puolelle. Rintama rauhoittuu puolenpäivän aikaan. 

Alvettulan vuonna 1916 valmistunut silta.

Joen yli peräytyneet punaiset keskustelevat antautumisestaan, mutta Valkeakosken naiskaartilaiset haluavat vielä koettaa. He lupaavat hyökätä edellä. Kello 4 iltapäivällä alkaa uusi hyökkäys. Tytöt raivaavat tien auki sillalle ja sen yli. Valkoiset joutuvat vetäytymään asemistaan, toiset kohti Lautsiaa, toiset Miehoilaa.

Vitsiälän Vuolteella siltaa vartioi vain kuuden valkokaartilaisen partio. Tie on auki Hauhon kirkolle. Kuormasto lähtee liikkeelle Alvettulasta. Joku joutilas paikkakuntalainen laskee, että siinä on 1 016 hevosta. Jälkijoukot koettavat räjäyttää Alvettulan sillan, siinä onnistumatta. Vuolteen sillan puurakenteet saa helpommin palamaan.

Punaiset yöpyvät kirkolla

Huhtikuun 27. päivän iltana Hauhon kirkonkylään saapuu punaisten kolonna siellä jo olevien punakaartilaisten ja heidän perheidensä lisäksi. Alvettulaan jää noin 150 kaatunutta ja kuutisenkymmentä pahemmin haavoittunutta koululle. Kirkolle kokoontuu noin 5 000 aseistettua punakaartilaista sekä saman verran pakomatkalla olevaa siviiliväestöä.

Kenraalimajuri Wolf lähettää päivällä Hämeenlinnasta osaston majuri von Redenin johdolla Tuulokseen katkaisemaan punaisten pakotien. Luutnantti Lassen erkanee yhden polkupyöräkomppanian ja tykkijaoksen, noin 150 miestä, kanssa Heinäkankaalla kohti Hovinkartanoa. Tuulokseen saapuu noin 400 saksalaista. Kylä on tyhjentynyt punaisista ja tuuloslaiset järjestävät tanssit saksalaisten vapauttajiensa kunniaksi.

Ryöstöretki Tourulle

Alvettulan taistelujen laannuttua pistäytyy Vitsiälässä Tourun taloon muutamia punikkeja, oman pitäjän miehiä. Kellarista löytämältään emännöitsijältä tiukataan talon rahavaroja matkakassaa täydentämään. Hän ei suostu kertomaan, joten nainen teloitetaan. Seuraavaksi rahojen perään kysellään köksältä. Tämä paljastaa kätkön olevan navetan edessä tiilikasassa. Se ei hänen henkeään pelasta. Lopulta tiilikasasta kaivetaan esiin nahkainen lompakko, tyhjänä.

Tästä suivaantuneet rosvot valelevat päärakennuksen kuistin paloöljyllä. Seuraavana yönä Touru palaa.

Lehdesmäen taistelu

Lehdesmäen rintamalla punakaarti tekee 27. huhtikuuta viimeisen hyökkäyksensä, Kamis miehineen onnistuu vaivoin pysäyttämään punaisten läpimurtoyrityksen. Punaiset lähtevät Portaasta ja Sotjalasta kirkolle omiensa luo. Siellä on hetki aikaa levähtää ennen marssia kohti Lahtea.

Eversti haluaa toimintaa

Syrjäntaakse saapunut majuri Godert von Reden yöpyy Tuuloksen pappilassa rovasti Viktor Järvisen vieraana. Hän saa illalla vieraita, kun eversti Leonart Bergström ja kapteeni Hjalmar Söderman pöräyttävät autolla Tuulokseen.

Vaihdetaan kuulumiset ja vieraat saavat kuulla, että saksalainen osasto on Hovinkartanossa tiedustelu- ja suojaustehtävissä. Seuraavana aamuna on tarkoitus suorittaa väkivaltaista tiedustelua Hauhon kirkonkylälle. Bergström innostuu ja haluaa mukaan toimintaan. Söderman toppuuttelee, sillä tiedustelutiedot kertovat kirkolla olevan tuhansia aseissa olevia punaisia.

Kapteenin mielipide ei paljoa paina, kun eversti haluaa hyökätä. Bergström uskoi, että punaiset antautuvat heti kun näkevät uljaat saksalaiset joukot univormuissaan. He lähtevät Juttilaan valmistelemaan lähtöä Hovinkartanoon. Aamuksi on kierrettävä Pyhäjärven eteläpuolitse Sotjalaan. Marssille Juttilasta lähtee 300 eteläpohjalaisen valkokaartilaisen osasto.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys. Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin. Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon. Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidä

Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Hauhon kunnantalo. Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila. Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918. Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos. Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jä

Kapinanaikaan Hauholla, 4. huhtikuuta 1918

Huhtikuun 4. päivänä Tampereella käydään ankaraa kaupunkisotaa, Hauholla tehdään lisää murhatöitä. Hämeenlinnan Suomen pankin konttorinjohtaja Bertel Sundgren ja kamreeri Henrik Gummerus ovat paenneet Hämeenlinnasta jo helmikuun alkupuolella Hauholle. Miehet piileskelevät Hahkialan kartanossa taloudenhoitaja Ingrid Granbergin huomassa. He pakenevat kaupungista estääkseen punaisia pääsemästä käsiksi Suomen Pankin varoihin, 3 miljoonaa markkaa, ja siitä syystä he ottavat pankin avaimet mukaansa. Heidät ilmiannetaan pääsiäisen tienoilla ja pidätetään 1. huhtikuuta ja viedään Hauhon kirkolle punaisten esikuntaan. Sieltä heitä lähdetään 4. huhtikuuta viemään kuulusteltavaksi talvitietä myöden Hämeenlinnaan. Talvitien alkuosa kulkee kirkolta Hauhonselän ja siihen pistävien Työsaaren ja Kuusalon kannaksen poikki. Kauas eivät saattajat jaksa vankejaan Sundgrenia ja Gummerusta kuljettaa, jo Kuusalon kannaksella miehet komennetaan reestä ja ammutaan. Murhan takana ovat hauholaiset puna