Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys.

Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin.

Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon.

Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidän taakseen. Valkoisia kaatuu useita, heidän joukossaan luutnantti Lindström. Komppaniaa ryhtyy johtamaan jämsäläinen luutnantti Ali Vuolle-Apiala.

Pataljoonan käsketään perääntyä. Hautausmaan luona, vasemmassa sivustassa on kiivaassa taistelussa nelisenkymmentä toisen komppanian miestä. He eivät kuule käskyä. Luutnantti Vuolle-Apiala lähtee pyrkimään heidän luokseen. Pian perääntymiskäskyn toimitettuaan hän saa kuolettavan osuman, kolme kuulaa lävistää hänet.

Eräs Pohjanmaan pojista kertoo perääntymisestään Härkälästä: ”Vähän matkaa juostuani Hovinkartanon suuntaan huomasin kaksi kiveä lähekkäin. Ajattelin niiden välissä vähän levähtää, mutta siellä olikin jo kuusi miestä, kaikilla punainen nauha käsivarressa, toisilla vielä päähineessäänkin. Minut huomattuaan he vähän ällistyivät, mutta eräs heistä sanoi: Lahtari perkele, kädet ylös!” Ajattelin että olen mennyttä. Ja samalla päätin, että en antaudu. Aloin juosta…”

Kaatunut ratsupartio Hauholla.
Hauhon taistelu on yksi sodan kiivaimmista. 

Hauhon taistelu, joka käydään 28. huhtikuuta on yksi sodan verisimmistä. Taistelu kestää ainoastaan tunnin ja sen aikana kaatuu 74 punaista, 60 valkoista ja 9 saksalaista. Saksalaiset menettävät Vihniössä myös tykkinsä.

Saksalaiset ja valkoiset asettavat tiesulun Koskenojan sillalle noin 800 metriä Hovinkartanosta Tuulokseen päin. Punaiset eivät koeta murtautua siitä läpi vaan heidän pakolaiskolonnansa lähtee kirkolta kohti Kokkilaa, Poutunkankaan läpi Syrjäntaan kylään. Vastassa ovat jälleen saksalaiset.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 2. huhtikuuta 1918

Huhtikuun toinen päivä käydään Sotjalassa kiivas taistelu.

Collianderin pataljoonan II komppanian ensimmäinen joukkue lähetetään Sotjalaan. Tiepartiot lähetetään Hovinkartanosta Tuuloksen ja Kokkilan suuntaan. Puolenpäivän jälkeen alkaa Lehdesmäkeen kuulua Pyhäjärven toiselta puolelta taajaa ammuntaa. Punaiset yllättävät laihialaiset Sotjalassa. Punaisia on arviolta 200, valkoisia 30-40. Punaiset ajavat valkoisia takaa, jotka pyrkivät Pyhäjärven yli takaisin Lehdenmäkeen. Muutamia valkoisia kaatuu järven jäälle.

Taistelun ollessa kuumimmillaan tiirailee majuri Colliander kiikareillaan taistelua ja päättelee sen olevan pienen etuvartiokahakan.

Joitakin päiviä ennen oli pataljoonaan tullut majurin vävy, taiteilija Lennart Segerstråle komppanianpäälliköksi. Hänestä tilanne näyttää vakavalta, minkä vuoksi hän pyytää appiukoltaan, että hän saisi ottaa vapaaehtoisia ja mennä sivusta häiritsemään punaisten tekemää saartoyritystä.

Hän onnistui 20 vapaaehtoisen sotilaan kanssa pelastaa So…

Kapinanaikaan Hauholla, 8. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.

On Lainan päivä. Toinen hauholaisen Wuolijoen rusthollin pojista, Sulo Wuolijoki valmistelee toimistollaan ilmoitusta lehteen. Lainoja Sulollakin on ja on ollut. Iloisia aikoja Helsingissä Eino Leinon ja kumppaneiden kanssa. Kämpissä, Kappelissa, Catanissa. Kukkian kesä oli upea. Ahosaaressa paossa pahaa maailmaa. Mutta pian Kukkian kesän jälkeen jotain näkymätöntä tuli Leinon ja hänen väliinsä.

Sulo tuli tunnetuksi erityisen aktiivisena Laukon kartanon torpparien puolustajana heidän häätökiistassaan vuonna 1907. Samana vuonna hänet valittiin ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan. Sosialidemokraattien listoilta Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Wäinö valittiin samoissa vaaleissa kansanedustajaksi Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Sosialidemokraatit nousivat kaikkien yllätykseksi eduskunnan suurimmaksi ryhmäksi 80 kansanedustajalla.

Vuonna 1914 Sulo Wuolijoki vetäytyy aktiivipolitiikasta ja toimii sittemmin asianajajana, sanomalehtimi…